Sähköauton lataus taloyhtiössä 2026 – kuka maksaa ja mitä laki sanoo?

Sähköautojen yleistyessä yhä useammassa taloyhtiössä tulee vastaan sama kysymys: miten latauspisteet voidaan toteuttaa, kuka niistä päättää ja kuka maksaa kustannukset?

Asia ei ratkea yhdellä säännöllä.

Ratkaisuun vaikuttavat muun muassa:

• ovatko autopaikat yhtiön vai osakkaiden hallinnassa
• toteutetaanko lataus koko yhtiölle vai vain osalle osakkaista
• mitä yhtiöjärjestyksessä sanotaan autopaikoista ja yhtiövastikkeesta
• riittääkö kiinteistön nykyinen sähköjärjestelmä
• sekä onko kyse yhtiön hankkeesta vai yksittäisen osakkaan muutostyöstä.

Lisäksi asunto-osakeyhtiölakiin tuli 1.10.2026 uusi sähköautojen latauspisteitä koskeva AOYL 6:33 a §, joka selkeyttää erityisesti vain osaa huoneistoista hyödyttävien lataushankkeiden kustannusten jakoa.

Tässä oppaassa käymme läpi, miten sähköauton lataus taloyhtiössä voidaan järjestää vuonna 2026.

Lyhyesti: sähköauton lataus taloyhtiössä

Taloyhtiön lataushankkeesta voidaan päättää usealla eri tavalla riippuen siitä, ketä hanke hyödyttää ja miten autopaikkojen hallinta on järjestetty.

Jos latausratkaisu hyödyttää käytännössä koko yhtiötä ja kuuluu tavanomaisena pidettävään tai rakennuksen kestävyyttä merkittävästi parantavaan uudistukseen, päätös voidaan tietyin edellytyksin tehdä yhtiökokouksessa tavallisella enemmistöllä.

Jos hanke hyödyttää vain tiettyjä huoneistoja, kustannukset voidaan kohdentaa vain näille osakkaille laissa säädetyllä menettelyllä.

Jos vain osa osakkaista haluaa latauspisteet, myös osakasvähemmistön hanke voi olla mahdollinen määräenemmistöpäätöksellä.

1.10.2026 voimaan tullut uusi AOYL 6:33 a § selkeyttää erityisesti tilannetta, jossa vain osa huoneistoista hyötyy lataushankkeesta eikä yhtiöjärjestyksessä ole näille huoneistoille sopivaa vastikeperustetta. Tällöin hankkeen ja sen kunnossapidon merkittävät kulut jaetaan laissa tarkoitetussa tilanteessa tasan hyötyvien osakehuoneistojen kesken.

1. Taloyhtiön kannattaa ensin selvittää sähköjärjestelmän kapasiteetti

Ennen varsinaista päätöksentekoa taloyhtiön kannattaa yleensä selvittää ainakin:

• nykyisen sähköliittymän kapasiteetti
• pääkeskusten ja kaapeloinnin kapasiteetti
• autopaikkojen nykyinen sähköistys
• mahdollisuus kuormanhallintaan
• latauspisteiden tavoiteltu määrä
• sekä mahdollinen tarve sähköjärjestelmän vahvistamiseen.

Tämä on tärkeää myös osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.

Jos esimerkiksi ensimmäinen sähköautoilija käyttäisi käytännössä kaiken vapaan sähkökapasiteetin, myöhempien osakkaiden mahdollisuus toteuttaa vastaava latausratkaisu voisi vaikeutua.

Siksi yksittäisen latauspisteen sijasta taloyhtiön kannattaa usein tarkastella koko kiinteistön tulevaa lataustarvetta.

2. Taloyhtiö voi toteuttaa latauspisteet koko yhtiön hankkeena

Lainkohta: AOYL 6:31

Yksi vaihtoehto on toteuttaa latausjärjestelmä taloyhtiön omana hankkeena.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi tietyin edellytyksin päättää enemmistöllä sellaisesta uudistuksesta, joka vastaa ajankohdan tavanomaisia vaatimuksia tai parantaa merkittävästi kiinteistön tai rakennuksen käytön kestävyyttä, jos osakkaalle aiheutuva maksuvelvollisuus ei muodostu kohtuuttoman ankaraksi.

Sähköautojen latausvalmius ja latausinfrastruktuuri voivat hankkeen laajuudesta ja toteutustavasta riippuen kuulua tällaisiin uudistuksiin.

Koko yhtiön hanke voi olla luonteva esimerkiksi silloin, kun:

• kaikilla tai lähes kaikilla huoneistoilla on autopaikka
• infrastruktuuri rakennetaan samalla kaikille paikoille
• järjestelmä suunnitellaan myös tulevaa sähköautoilua varten
• ja ratkaisu hyödyttää kiinteistöä laajasti.

Tällöin kustannukset määräytyvät lähtökohtaisesti sovellettavan yhtiövastikeperusteen mukaan.

3. Vain osaa osakkaista hyödyttävä lataushanke voidaan erottaa muiden maksuvelvollisuudesta

Lainkohta: AOYL 6:32.5

Kaikilla taloyhtiön osakkailla ei välttämättä ole autopaikkaa eikä kaikilla ole tarvetta sähköauton lataamiseen.

AOYL 6:32.5 mahdollistaa tietyissä tilanteissa sen, että vain tiettyjä osakehuoneistoja hyödyttävä uudistus rahoitetaan vain näiden huoneistojen osakkailta perittävällä yhtiövastikkeella.

Päätökseen tarvitaan tällöin:

1. yhtiökokouksen tavallinen enemmistö sekä
2. enemmistö niiden osakkaiden kokouksessa antamista äänistä, joiden osakehuoneistoihin uudistus liittyy.

Tästä käytetään joskus nimitystä tuplaenemmistö.

Esimerkiksi:

Taloyhtiössä on 30 asuntoa, mutta vain 12 huoneistoon liittyy osakashallinnassa oleva autopaikka.

Jos latausjärjestelmä rakennetaan näille 12 autopaikalle, laki mahdollistaa tietyin edellytyksin sen, ettei 18 muuta huoneistoa osallistu hankkeen kustannuksiin.

Vuoden 2026 uudistus täsmentää samalla sitä, että tällaisen uudistuksen lisäksi myös siitä myöhemmin aiheutuvia merkittäviä käyttö- ja kunnossapitokuluja voidaan laissa tarkoitetuissa tilanteissa kohdentaa uudistuksesta hyötyville osakkaille.

4. Uusi laki 1.10.2026: lataushankkeen kustannukset voidaan tietyissä tilanteissa jakaa tasan hyötyvien huoneistojen kesken

Lainkohta: AOYL 6:33 a

Tämä on vuoden 2026 lakimuutoksen tärkein sähköautojen latausta koskeva uudistus.

Aikaisemmin ongelmaksi saattoi muodostua tilanne, jossa latauspisteitä toteutettiin vain osalle osakkaista, mutta yhtiöjärjestyksessä ei ollut näiden autopaikkojen tai huoneistojen välillä sovellettavaa vastikeperustetta.

Uusi AOYL 6:33 a ratkaisee juuri tätä tilannetta.

Jos:

• yhtiökokous päättää sähköautojen latauspisteiden toteuttamiseksi tarvittavasta uudistuksesta AOYL 6:32.5:n tai AOYL 6:33.1:n perusteella ja
• yhtiöjärjestyksessä ei ole uudistuksesta hyötyville osakehuoneistoille soveltuvaa yhtiövastikeperustetta,

uudistuksesta ja sen kunnossapidosta aiheutuvat merkittävät kulut jaetaan tasan niiden osakehuoneistojen kesken, joille uudistus tuottaa etua.

Esimerkki

Taloyhtiössä on 20 asuntoa.

Kuudella huoneistolla on autopaikka, johon rakennetaan latausjärjestelmä.

Yhtiöjärjestyksessä ei ole näille kuudelle huoneistolle lataushankkeeseen soveltuvaa erillistä vastikeperustetta.

Jos AOYL 6:33 a:n muut edellytykset täyttyvät, merkittävät latausjärjestelmän rakentamis- ja kunnossapitokustannukset voidaan jakaa:

1/6 kullekin hyötyvälle huoneistolle.

Niitä ei tällaisessa tilanteessa tarvitse jakaa esimerkiksi asuntojen pinta-alojen tai osakemäärien suhteessa.

Lähtökohtana on, että latauspisteen tai sen käyttöoikeuden saanut osakas hyötyy tällaisesta uudistuksesta samalla tavalla kuin muut vastaavassa asemassa olevat osakkaat.

5. Uusi tasajakosääntö ei koske kaikkia lataushankkeita

Tämä on tärkeä rajaus.

AOYL 6:33 a ei tarkoita sitä, että sähköautojen latauspisteiden kustannukset jaettaisiin jatkossa aina käyttäjien kesken tasan.

Säännöstä sovelletaan vain tilanteisiin, joissa:

• päätös perustuu AOYL 6:32.5:een tai AOYL 6:33.1:een
• lataushanke hyödyttää tiettyjä osakehuoneistoja
• ja yhtiöjärjestyksestä puuttuu näille huoneistoille soveltuva vastikeperuste.

Jos yhtiöjärjestyksessä on jo soveltuva vastikeperuste, sitä lähtökohtaisesti käytetään.

Siksi ennen kustannusten jakamista pitää aina tarkistaa oman taloyhtiön yhtiöjärjestys.

6. Myös latausjärjestelmän myöhemmät merkittävät kunnossapitokulut kuuluvat uuden säännön piiriin

Lainkohta: AOYL 6:33 a

Uudessa säännöksessä ei puhuta vain latausjärjestelmän rakentamisesta.

Tasajako koskee lain tarkoittamissa tilanteissa myös uudistuksen kunnossapidosta myöhemmin aiheutuvia merkittäviä kustannuksia.

Tämä on käytännössä tärkeää.

Latausjärjestelmän kustannukset eivät lopu siihen, kun latauslaitteet on asennettu.

Myöhemmin kustannuksia voi syntyä esimerkiksi:

• yhteisen latausinfrastruktuurin uusimisesta
• ohjaus- tai kuormanhallintajärjestelmän uusimisesta
• yhteisen kaapeloinnin merkittävistä korjauksista.

Näiden kustannusten jakoperiaate kannattaa dokumentoida jo alkuperäisen päätöksen yhteydessä.

7. Myös osakasvähemmistö voi toteuttaa lataushankkeen

Lainkohta: AOYL 6:33

Jos enemmistö taloyhtiön osakkaista ei halua osallistua lataushankkeen kustannuksiin, se ei välttämättä estä hankkeen toteuttamista.

AOYL 6:33 mahdollistaa tietyissä tilanteissa uudistuksen toteuttamisen siihen suostuneiden osakkaiden kustannuksella.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että joukko osakkaita voisi yksin päättää hankkeen toteuttamisesta yhtiön alueelle.

Osakasvähemmistön hankkeen toteuttaminen edellyttää yhtiökokouksessa AOYL 6:33:n mukaista määräenemmistöpäätöstä. Lähtökohtaisesti päätöstä on kannatettava vähintään kahdella kolmasosalla kokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista.

Tällöin hankkeen merkittävät kustannukset kohdistetaan hankkeeseen suostuneille osakkaille ja heidän osakkeidensa myöhemmille omistajille lain mukaisesti.

Vuoden 2026 uudistuksessa myös tämän tyyppinen sähköautojen lataushanke voidaan tietyissä tilanteissa yhdistää AOYL 6:33 a:n uuteen tasajakosääntöön, jos hyötyville huoneistoille ei ole yhtiöjärjestyksessä soveltuvaa vastikeperustetta.

8. Voiko yksittäinen osakas asentaa oman latauspisteensä?

Joissakin tilanteissa latauspiste voidaan toteuttaa myös osakkaan muutostyönä.

Tässä autopaikan hallintamuoto ratkaisee paljon.

Osakashallinnassa oleva autopaikka

Jos autopaikka kuuluu osakkaan hallintaan esimerkiksi yhtiöjärjestyksen perusteella, latauspisteen toteuttaminen voi olla AOYL 5 luvun tarkoittama osakkaan muutostyö.

Osakkaan tulee tällöin noudattaa lain mukaista muutostyömenettelyä ja ilmoittaa yhtiölle työstä silloin, kun sillä voi olla vaikutusta yhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin, järjestelmiin tai muiden osakkaiden huoneistoihin.

Yhtiön hallinnassa oleva autopaikka

Jos autopaikka on yhtiön hallinnassa, osakkaalla ei ole vastaavaa itsenäistä asunto-osakeyhtiölakiin perustuvaa muutostyöoikeutta.

Tällöin latauspisteen toteuttaminen edellyttää yhtiön suostumusta.

Taloyhtiön pitää kummassakin tapauksessa voida arvioida muun muassa:

• sähköjärjestelmän kapasiteetti
• sähköturvallisuus
• kaapelointi
• kuormanhallinta
• sähkön mittaus
• kustannusten kohdentaminen
• kunnossapitovastuu
• sekä muiden osakkaiden yhdenvertainen mahdollisuus saada vastaava ratkaisu myöhemmin.

Erityisesti yhdenvertaisuus on tärkeä.

Jos ensimmäinen latauspiste käyttäisi merkittävän osan jäljellä olevasta sähkökapasiteetista, taloyhtiön pitää arvioida myös muiden osakkaiden tulevat tarpeet.

9. Kuka maksaa lataamiseen käytettävän sähkön?

Latausjärjestelmän rakentamiskustannus ja auton käyttämän sähkön kustannus ovat eri asioita.

Käytännön lähtökohtana on, että lataussähkö mitataan ja veloitetaan sen käyttäjältä.

Hyvässä latausjärjestelmässä auton lataamiseen käytetty sähkö pystytään mittaamaan käyttäjäkohtaisesti ja kohdistamaan sille, joka sähköä käyttää.

Käytännön ratkaisu voi perustua esimerkiksi:

• latauslaitteen omaan mittaukseen
• keskitettyyn latausjärjestelmään
• käyttäjäkohtaiseen tunnistautumiseen
• sekä kulutuksen perusteella tapahtuvaan laskutukseen.

Jo hanketta päätettäessä kannattaa ratkaista ainakin:

kuka mittaa → kuka laskuttaa → millä hinnalla → kuinka usein → miten järjestelmän muut kustannukset katetaan.

Pelkkä latauslaitteen asentaminen ilman toimivaa laskutusmallia jättää taloyhtiölle helposti myöhemmin uuden ongelman.

10. Taloyhtiön kannattaa suosia kuormanhallintaa

Taloyhtiön sähköliittymää ei yleensä ole suunniteltu tilanteeseen, jossa kaikki autot lataavat täydellä teholla samaan aikaan.

Siksi älykäs kuormanhallinta on monessa taloyhtiössä keskeinen osa toimivaa latausratkaisua.

Kuormanhallinta voi rajoittaa lataustehoa automaattisesti muun kiinteistön sähkönkulutuksen mukaan.

Sen ansiosta voidaan joissakin tapauksissa välttää tai siirtää:

• pääsulakkeiden suurentamista
• sähköliittymän vahvistamista
• tai muuta kallista sähköverkon saneerausta.

Taloyhtiön kannattaa tämän vuoksi arvioida lataushanketta kokonaisjärjestelmänä eikä yksittäisinä pistorasioina.

11. Voiko sähköautoa ladata taloyhtiön lämmitystolpasta?

Vanhaa lämmityspistorasiaa ei pidä ottaa jatkuvaan sähköauton latauskäyttöön ilman sähköjärjestelmän soveltuvuuden tarkistamista.

Tavallisia kotitalouspistorasioita ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu jatkuvaan ja toistuvaan korkeaan kuormitukseen samalla tavalla kuin varsinaisia sähköauton latauspisteitä.

Ennen latauskäyttöä pitää arvioida muun muassa:

• pistorasian kunto
• johdotus
• suojaus
• käytettävä latausvirta
• kuormitus
• ja koko sähköjärjestelmän soveltuvuus.

Turvallisin lähtökohta on käyttää sähköautojen lataukseen tarkoitettua latauspistettä ja varmistaa järjestelmän soveltuvuus sähköalan ammattilaisella.

12. Milloin taloyhtiöllä on lakisääteinen velvollisuus rakentaa latausvalmiutta?

Asunto-osakeyhtiölain lisäksi latauspisteisiin vaikuttaa erillinen laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä 733/2020.

Uudessa asuinrakennuksessa, jonka yhteydessä on enemmän kuin neljä pysäköintipaikkaa, latauspistevalmius on lähtökohtaisesti rakennettava siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan voidaan myöhemmin asentaa latauspiste.

Sama velvollisuus koskee tietyin edellytyksin myös laajamittaisesti korjattavaa asuinrakennusta, jossa on enemmän kuin neljä pysäköintipaikkaa.

Laissa laajamittaisella korjauksella tarkoitetaan laissa tarkemmin määriteltyä korjausta, jonka kustannukset ylittävät säädetyn osuuden rakennuksen arvosta ja jossa korjaus ulottuu myös pysäköintialueeseen tai sähköjärjestelmään laissa tarkoitetulla tavalla.

Tämä on eri asia kuin se, että jokaisessa olemassa olevassa taloyhtiössä pitäisi nyt asentaa sähköautojen latauspisteitä.

Tavalliselle olemassa olevalle asuintaloyhtiölle ei synny pelkästään yli neljän autopaikan perusteella yleistä velvollisuutta jälkikäteen rakentaa latauspisteitä.

Velvoitteet liittyvät lain määrittelemiin uudisrakennus- ja laajamittaisiin korjaushankkeisiin.

13. Lataushanke näkyy 1.1.2027 alkaen myös isännöitsijäntodistuksessa

Vuoden 2026 lakimuutokseen liittyvä isännöitsijäntodistusasetuksen muutos tulee voimaan 1.1.2027.

Tämän jälkeen isännöitsijäntodistukseen on tarvittaessa merkittävä tieto osakehuoneiston vastikkeenmaksuvelvollisuudesta:

• AOYL 6:32.5:n tai 6:33.1:n mukaisen uudistuksen kunnossapitokustannusten kattamiseksi sekä
• uuden AOYL 6:33 a §:n mukaisen sähköautojen latauspisteuudistuksen kustannusten kattamiseksi.

Tämä on tärkeä käytännön seuraus.

Jos tietylle huoneistolle liittyy latausjärjestelmästä johtuva erityinen maksuvelvollisuus, tieto voi olla merkityksellinen myös asuntokaupassa.

Taloyhtiön kannattaa siksi dokumentoida päätökset ja kustannusvastuut erittäin tarkasti.

14. Näin lataushanke kannattaa viedä taloyhtiössä läpi

Hyvä käytännön etenemisjärjestys on:

1. Kartoita tarve

Kuinka moni tarvitsee latauspisteen nyt ja kuinka moni todennäköisesti lähivuosina?

2. Selvitä sähköjärjestelmä

Teetä tarvittaessa sähkötekninen kartoitus kapasiteetista ja mahdollisesta kuormanhallinnasta.

3. Selvitä autopaikkojen hallinta

Ovatko paikat:

• yhtiön hallinnassa
• huoneistojen hallinnassa
• omia osakkeitaan
• vai jonkin muun järjestelyn piirissä?

4. Tarkista yhtiöjärjestys

Erityisesti:

• autopaikkojen hallinta
• yhtiövastikeperusteet
• mahdolliset erityismääräykset.

5. Valitse juridinen päätösmalli

Ratkaistaan, sovelletaanko esimerkiksi:

• AOYL 6:31
• AOYL 6:32.5
• AOYL 6:33
• uuden lain AOYL 6:33 a §:ää
• vai yksittäisen osakkaan AOYL 5 luvun mukaista muutostyömenettelyä.

6. Päätä kustannusten jako

Dokumentoidaan erikseen:

• infrastruktuurin rakentaminen
• latauslaitteet
• mahdollinen liittymän vahvistaminen
• ylläpito
• kunnossapito
• sähköenergia
• hallinnointi.

7. Tee yhtiökokouspäätös riittävän tarkasti

Päätökseen kannattaa kirjata ainakin:

• mitä rakennetaan
• mille paikoille
• kuka maksaa
• millä perusteella
• kuka omistaa laitteet
• kuka vastaa kunnossapidosta
• miten sähkön kulutus mitataan
• miten uusia käyttäjiä voidaan myöhemmin liittää järjestelmään.

8. Dokumentoi tiedot pysyvästi

Latausjärjestelmä voi olla käytössä vuosikymmeniä ja asuntojen omistajat vaihtuvat.

Päätösten ja vastuiden pitäisi siksi löytyä helposti myös vuosien päästä.

Kuka siis maksaa sähköauton latauspisteen taloyhtiössä?

Yhtä kaikissa taloyhtiöissä pätevää vastausta ei ole.

Ratkaisu riippuu hankkeen rakenteesta.

Jos latausratkaisu tehdään koko taloyhtiölle

Kustannukset voivat kuulua kaikille osakkaille sovellettavan vastikeperusteen mukaan, jos lain edellytykset täyttyvät.

Jos latausratkaisu hyödyttää vain tiettyjä huoneistoja

Kustannukset voidaan tietyin edellytyksin kohdentaa vain näille osakkaille.

Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole hyötyville huoneistoille sopivaa vastikeperustetta

1.10.2026 alkaen AOYL 6:33 a mahdollistaa sen, että lain tarkoittamassa lataushankkeessa merkittävät rakentamis- ja kunnossapitokustannukset jaetaan tasan hyötyvien osakehuoneistojen kesken.

Jos yksittäinen osakas toteuttaa oman latauspisteensä osakashallinnassa olevalle paikalle

Kyse voi olla AOYL 5 luvun mukaisesta osakkaan muutostyöstä, ja osakas vastaa lähtökohtaisesti oman muutostyönsä kustannuksista.

Jos autopaikka on yhtiön hallinnassa

Osakkaalla ei ole vastaavaa itsenäistä muutostyöoikeutta, vaan toteutus edellyttää yhtiön suostumusta.

Esimerkki: kuusi osakasta haluaa latauspisteet

Taloyhtiössä on 24 asuntoa ja 12 osakashallinnassa olevaa autopaikkaa.

Kuusi osakasta haluaa rakentaa latauspisteen.

Sähköjärjestelmää pitää samalla vahvistaa ja asentaa yhteinen kuormanhallinta.

Yhtiöjärjestyksessä ei ole näille autopaikoille soveltuvaa yhtiövastikeperustetta.

Taloyhtiön pitää ensin ratkaista, minkä AOYL:n päätösmenettelyn perusteella hanke tehdään.

Jos hanke kuuluu AOYL 6:32.5:n tai 6:33.1:n piiriin ja muut AOYL 6:33 a:n edellytykset täyttyvät, yhteisen latausinfrastruktuurin merkittävät kustannukset voidaan jakaa tasan hankkeesta hyötyvien huoneistojen välillä.

Tällöin lähtökohta voisi olla:

6 hyötyvää huoneistoa → 1/6 kustannuksista kullekin.

Sen sijaan auton todellinen lataussähkö voidaan laskuttaa käyttäjäkohtaisen kulutuksen perusteella.

Tämä havainnollistaa hyvin sitä, miksi latausinfrastruktuurin kustannus ja ladatun sähkön kustannus kannattaa pitää erillisinä asioina.

Sähköauton lataus taloyhtiössä – usein kysyttyä

Voiko taloyhtiö kieltää sähköauton lataamisen?

Taloyhtiön ei tarvitse hyväksyä mitä tahansa teknistä toteutusta.

Yhtiön on voitava arvioida esimerkiksi:

• sähköjärjestelmän turvallisuutta
• kapasiteettia
• kustannuksia
• autopaikan hallintaa
• ja osakkaiden yhdenvertaista kohtelua.

Osakkaan oikeus toteuttaa latauspiste riippuu siten muun muassa autopaikan hallinnasta ja hankkeen vaikutuksista yhtiön rakenteisiin ja järjestelmiin.

Voiko latauspisteen asentaa ilman yhtiökokousta?

Se riippuu hankkeesta.

Yksittäisen osakkaan osakashallinnassa olevalle paikalle toteuttama muutostyö ja koko kiinteistön sähköjärjestelmää muuttava lataushanke ovat oikeudellisesti eri tilanteita.

Laaja latausinfrastruktuurin rakentaminen kuuluu tyypillisesti yhtiökokouksessa ratkaistaviin asioihin.

Joutuvatko kaikki osakkaat maksamaan latauspisteistä?

Eivät automaattisesti.

Kustannusten jako riippuu siitä:

• ketä hanke hyödyttää
• millä AOYL:n säännöksellä päätös tehdään
• ja mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään vastikkeesta.

Mitä muuttui 1.10.2026?

Asunto-osakeyhtiölakiin lisättiin uusi AOYL 6:33 a §.

Se antaa erityisen kustannustenjakosäännön tietyille sähköautojen lataushankkeille silloin, kun hanke hyödyttää vain tiettyjä osakehuoneistoja eikä yhtiöjärjestyksessä ole niille soveltuvaa vastikeperustetta.

Tällöin merkittävät rakentamis- ja kunnossapitokustannukset jaetaan tasan hyötyvien osakehuoneistojen kesken.

Voiko sähköautoa ladata vanhasta lämmitystolpasta?

Lämmitystolpan soveltuvuutta sähköauton lataamiseen ei pidä olettaa automaattisesti.

Pistorasian, johdotuksen, suojausten ja muun sähköjärjestelmän soveltuvuus jatkuvaan kuormitukseen pitää arvioida ennen latauskäyttöä.

Sähköautojen lataukseen tarkoitettu latauspiste on lähtökohtaisesti turvallisempi ja tarkoitukseen suunniteltu ratkaisu.

Onko vanhaan taloyhtiöön pakko rakentaa latauspisteet?

Ei yleisesti.

Olemassa oleviin asuintaloyhtiöihin ei synny pelkästään autopaikkojen määrän vuoksi yleistä velvollisuutta asentaa latauspisteitä jälkikäteen.

Lakisääteisiä latausvalmiusvaatimuksia liittyy muun muassa uusiin ja tietyissä tilanteissa laajamittaisesti korjattaviin asuinrakennuksiin.

AsuntoZeura auttaa taloyhtiötä viemään lataushankkeen oikein päätökseen

Sähköautojen lataushanke on hyvä esimerkki asiasta, jossa pelkkä äänestys yhtiökokouksessa ei vielä riitä.

Ensin pitää ymmärtää:

ketä hanke hyödyttää → miten autopaikkoja hallitaan → mitä yhtiöjärjestys sanoo → mikä päätössääntö soveltuu → kuka maksaa → miten kustannukset jaetaan → kuka vastaa järjestelmästä myöhemmin.

AsuntoZeuran tavoitteena on tehdä tällaisista prosesseista mahdollisimman helppoja.

Järjestelmä voi tulevaisuudessa esimerkiksi:

• tunnistaa autopaikkojen hallintamallin
• tarkistaa yhtiöjärjestyksen vastikeperusteet
• auttaa valitsemaan oikean päätöksentekopolun
• laskea kustannusten jakautumisen
• valmistella asian hallituksen ja yhtiökokouksen päätettäväksi
• sekä säilyttää päätöksen, kustannusvastuut ja kunnossapitovastuut osana taloyhtiön pysyvää tapahtumahistoriaa.

Päätösvalta säilyy siellä, minne laki sen kuuluu – hallituksella, yhtiökokouksella tai osakkaalla – mutta järjestelmä auttaa huolehtimaan siitä, että oikea prosessi tulee tehdyksi oikeassa järjestyksessä.

Suunnitteletteko latauspisteitä taloyhtiöön?

AsuntoZeura auttaa hallitusta kokoamaan päätöksenteossa tarvittavat tiedot, dokumentoimaan päätökset ja säilyttämään kustannus- ja kunnossapitovastuut osana taloyhtiön pysyvää historiaa.

Hallinnoi taloyhtiötä AsuntoZeuralla

Lähteet

Artikkeli perustuu lokakuussa 2026 voimassa olevaan lainsäädäntöön. Keskeisiä lähteitä ovat:

• asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009
• laki asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta 535/2026
• HE 34/2026 vp
• laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä 733/2020, ajantasainen versio
• valtioneuvoston asetus isännöitsijäntodistuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 567/2026
• Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ohjeistus sähköautojen lataamisesta.

Artikkeli on yleisluonteinen kuvaus sähköautojen latauspisteiden toteuttamisesta taloyhtiössä eikä yksittäistä taloyhtiötä koskeva oikeudellinen neuvonta. Oman yhtiön tilanteessa on tarkistettava ainakin yhtiöjärjestys, autopaikkojen hallintaperuste, hankkeen tekninen toteutustapa ja sovellettava päätöksentekosäännös.